1. Miksi terästehdasta suunnitellaan Inkooseen, eikä esimerkiksi Norjaan?

Norjassa on runsaasti uusiutuvan energian potentiaalia, mutta sähkönsiirrossa on Suomeen verrattuna paljon pullonkauloja. Tästä syystä emme pystyneet turvaamaan sähkönsaantia Fauskessa/ Sorfoldissa, jonne alun perin suunnittelimme hankettamme. Työstimme samanaikaisesti vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja ja kävimme vuoropuhelua Fortumin kanssa Inkoosta lokakuusta 2022 lähtien.

Inkoo on sijaintina ihanteellinen vihreän teräksen tehtaalle: Vanhana teollisuusalueena Joddbölessä on jo vahva sähköverkko, jonka kautta on saatavilla tarvittavaa hiilidioksidivapaata sähköä. Lisäksi muu infrastruktuuri ja satamapalvelut ovat valmiina. Sijainti etelärannikolla yhdessä syväsataman kanssa mahdollistavat tehokkaan logistiikan sekä pääsyn lähellä oleville Euroopan markkinoille. Inkoossa, läntisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla on myös ammattitaitoista työvoimaa hyvin saatavilla.

Suomessa ei ole tapahtunut merkittävää talouskasvua yli 15 vuoteen. Tuottavuus yhdistettynä epäedulliseen väestörakenteeseen luovat painetta uusille teollisille investoinneille. Vihreän siirtymän investoinnit edellyttävät rohkeita uudistuksia, jonka myötä nämä voivat toimia Suomen talouskasvun moottorina. Blastrin hanke parantaa entisestään Suomen kilpailukykyä, vahvistaa suomalaista osaamista sekä luo runsaasti työtä ja hyvinvointia. Se tukee myös sekä koko Suomen että EU:n ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteita.

2. Blastr suunnittelee valmistavansa korkealaatuisia, korkean lisäarvon tuotteita

Blastr suunnittelee valmistavansa Inkoossa korkealaatuisia, korkean lisäarvon ja matala CO₂-päästöisiä tuotteita kehittyneisiin valmistusprosesseihin, kuten autoteollisuuteen ja kodinkoneisiin. Vihreän teräksen tuottamisen arvo ulottuu myös sen pelkkää taloudellista arvoa pidemmälle. Vaikka jotkut saattavat pitää vihreää terästä matalan lisäarvon tuotteena, sillä on keskeinen rooli maailmanlaajuisten kestävyyshaasteiden ratkaisemisessa. Vihreän teräksen tuotanto merkitsee siirtymistä kohti kestävämpiä valmistusprosesseja, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja resurssien kulutusta. Investoimalla vihreään teräkseen edistämme puhtaampaa ympäristöä, pienennämme huomattavasti keskeisten teollisuudenalojen hiilijalanjälkeä ja osallistumme ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi vihreä teräs tuo taloudellista etua innovaatioiden, työpaikkojen luomisen ja vientimahdollisuuksien kautta. Tätä Suomi tarvitsee nyt kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin, mikäli se haluaa jatkossakin olla maailman parhaimpia maita asua ja elää. Teknologian ja teollisuuden kehittyessä vihreän teräksen arvolupaus kasvaa, jolloin siitä tulee olennainen osa sekä taloudellista että ekologista kestävyyttä.

3. Tarvitaanko vihreää terästä tulevaisuudessa? 

Yksi Suomen työllisyyden tukijaloista, terästeollisuus, on läpikäymässä murrosta globaalisti. Vihreän teräksen kysynnän arvioidaan kasvavan pelkästään Euroopassa 30-40 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä ja jopa 100 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kasvua ajaa valmistusteollisuus, kuten auto- ja kodinkoneteollisuus, jotka pyrkivät pienentämään hiilijalanjälkeään. Myös EU-sääntely ja päästökauppa tekevät tavanomaisen fossiilipohjaisen teräksen valmistuksesta tulevaisuudessa kalliimpaa, sillä tulevaisuudessa terästeollisuuden tulee maksaa päästöistään toisin kuin tänään. Blastr haluaa vastata tähän tarpeeseen valmistamalla 2,5 miljoonaa tonnia vihreää terästä vuodessa.

4. Miksi kiirehditte hankkeen toteuttamista? Onko tavoitteena saada se valmiiksi, ennen kuin päästörajat kiristyvät vuonna 2030?

Haluamme edistää vähähiilisen teräksen valmistusta, koska nykyinen teräksen tuotanto vaikuttaa negatiivisesti ilmastoon maailmanlaajuisesti. Myös asiakkaat vaativat terästuotteita, joiden hiilijalanjälki on merkittävästi matalampi kuin perinteisellä teräksellä. Kannatamme tiukempia päästörajoja, ja Inkoon hanketta suunnitellaan tiukkojen päästörajojen mukaisesti, parasta saatavilla olevaa teknologiaa hyödyntäen. Tavoitteena on, että Inkoon tehdas on täydessä tuotannossa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.

5. Miten hankkeen YVA-menettely edistyy?

YVA-ohjelma- ja selostusvaiheista koostuvan YVA-menettelyn tavoitteena on arvioida hankkeen ympäristövaikutukset tuottamalla tietoa hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista suunnittelua, päätöksentekoa ja lupamenettelyä varten ja varmistaa, että vaikutuksista on prosessin aikana saatavilla yhtenäistä tietoa.

YVA-menettelyn ensimmäinen vaihe YVA-ohjelma oli nähtävillä 21.8.-19.9.2023. YVA-menettelyn toinen, eli YVA-selostusvaihe alkoi syyskuussa 2023. Blastr toimittaa YVA-selostuksen yhteysviranomaiselle sen valmistuttua vuoden 2024 aikana.

Lue lisää ajankohtaisia uutisia Blastr Green Steelin vihreän terästehtaan hankkeesta Inkoossa tästä. 

6. Mitä taloudellista hyötyä Blastrin hankkeella on Inkoolle ja Länsi-Uudellemaalle?

Konsulttiyhtiö Ramboll Finland Oy on arvioinut hankkeen taloudelliset vaikutukset osana kaavoitusprosessia. Rambollin arvioin mukaan Inkoon tehdas toisi mittavat, lähes 300 miljoonan euron verotulot Suomeen vuosittain, joista osa tilitetään suoraan kunnille ja osa valtiolle. Inkoon kunnalle kiinteistöverotulot olisivat merkittävä tuloerä työntekijöiden palkkaverojen lisäksi, sillä terästehtaalta ja integroidulta vedyn tuotantolaitokselta odotetaan noin 6-9 miljoonan euron edestä kiinteistöveroja Inkoolle vuosittain. Taloudellisten vaikutusten arviointi julkaistaan osana muuta kaava-aineistoa. Lisätietoja aiheesta löytyy Blastrin tiedotteesta täällä. 

7. Riittääkö Suomessa sähkö Blastrin terästehtaan tarpeisiin? Entä nouseeko sähkön hinta Blastrin takia? 

Puhtaassa siirtymässä on kyse siitä, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvataan hiilidioksidivapaalla sähköenergialla. Teräksen valmistus on energiaintensiivistä.  Perinteisissä menetelmissä valmistukseen käytetään runsaasti kivihiiltä ja koksia. Blastr korvaa rautamalmipellettien pelkistysprosessissa hiilen puhtaalla vedyllä. Tämän hetken arvioiden mukaan Blastrin tarvitsema sähköenergian määrä on noin 9 TWh vuodessa, josta suurin osa tarvitaan vedyn valmistukseen.

Suomessa on valtavasti uusiutuvan energian projekteja odottamassa sähkön käyttäjiä eli teollisten hankkeiden toteutumista. Suomen sähköntuotantokapasiteetti oli noin 20 GW vuoden 2023 lopussa, josta aurinko- ja tuulivoiman osuus on noin 7 GW. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on sähköjärjestelmävisiossaan arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä aurinko- ja tuulivoimaa on käytettävissä lähes 30 GW. Fingridille on tullut liityntäkyselyitä aurinko- ja 3 tuulivoimahankkeista 350 GW:n edestä, mikä kuvastaa mahdollisuuksia lisätä puhdasta sähköntuotantoa ennusteita enemmän. Blastrin tarve on noin 1,6 GW. Blastr käy keskusteluja useiden uusiutuvan energian hankekehittäjien kanssa ja Inkoon hanke tulee mahdollistamaan paljon investointeja uusiutuvaan energiaan eri puolella Suomea.

Suomella on täydelliset olosuhteet CO₂-vapaan sähköntuotannon lisäämiseen sekä vahva sähkönsiirtojärjestelmä. Naapurimaistamme poiketen Suomen sähköverkossa ei ole pullonkauloja ja koko maassa on yksi hinta-alue sähkölle; sähköä voidaan ostaa kulutuskeskittymissä samaan hintaa riippumatta siitä missä päin Suomea sähkö on tuotettu.

Lisääntyvä puhdas energia voi toimia Suomen talouskasvun moottorina. Mikäli Suomessa sähkön kulutus ei kasva, sähköä viedään tulevaisuudessa muiden maiden vastaaviin teollisiin hankkeisiin, mikä ei ole ideaali tilanne Suomen arvonlisän luonnin näkökulmasta.

Inkoon Joddbölen teollisuusalue on vahva solmukohta pohjoismaisessa sähkönsiirtoverkossa, jonka kautta kulkee useita 110 kV:n ja 400 kV:n voimajohtoja. Nykyinen kantaverkko on aikanaan rakennettu palvelemaan suurta, 1000 MW:n hiilivoimalaitosta. Koska voimalaitos on purettu, olemassa olevaa sähköverkkoa voidaan käyttää palvelemaan uutta teollisuutta.

Blastrin tavoitteena on varmistaa merkittävä osa sähköntarpeestaan suoraan tai välillisesti omistamillaan tuulipuistoilla ja edistää omilla investoinneillaan ja kumppanuuksillaan puhtaan energian tuotantoa Suomessa.

8. Päästöistä ilmaan

Vähennämme koko teräksen arvoketjussa (ml. raaka-aineet, rautamalmi, logistiikka ja valmiit tuotteet) suoria ja välillisiä (Scope 1-3) hiilidioksidipäästöjä 90 prosenttia terästonnia kohden tavanomaisiin menetelmiin verrattuna. Tämä tarkoittaa lähes 6 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuista vähennystä, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin Suomen kaikkien henkilöautojen vuotuiset hiilidioksidipäästöt.

Blastr aikoo käyttää vihreän teräksen valmistukseen suorapelkistettyä rautasientä ja valokaariuunia (DR-EAF-reitti). Valokaariuuni (Electric Arc Furnace, EAF) on jo nykyisin teollinen käytäntö eli paras käytettävissä oleva tekniikka (Best Available Technology, BAT) romun ja suorapelkistetyn raudan (DRI) sulattamiseen. Blastr tekee yhteistyötä maailmanlaajuisesti tunnettujen toimittajien kanssa, jotka toimittavat näitä tekniikoita ja joilla on todistetusti mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset. Blastrin arvioidut ilmapäästöt vastaavat muiden huippuluokan valokaariuunilaitosten päästöjä, jotka ovat huomattavasti alhaisemmat kuin masuuniteknologiaa käyttävän perinteisen teräksen valmistuksessa.

YVA-ohjelmassa on ilmoitettu terästehtaan alustavan suunnitteluvaiheen taatut päästötasot. Niitä tutkitaan tarkemmin meneillään olevan YVA-työn aikana.

Päästöt ilmaan eivät riipu ainoastaan teknologiasta, vaan myös siitä, miten prosesseja käytetään. Siten eri terästuottajilla, jotka käyttävät samoja laitteita, voi olla erilaiset ilmapäästöt. Siksi laitetoimittajat takaavat vain korkeamman arvon vaihteluväleissä. Blastrin YVA-ohjelmassa esittämät tiedot vastaavat taattuja arvoja. Blastr pyrkii käyttämään prosesseja siten, että päästöt vastaavat alempaa vaihteluväliä. Tämä on tärkeä asia optimoida, kun laitos käynnistetään.

Useiden eri alojen asiantuntijat tekevät YVA-selostusta varten vaikutusarviointeja eri päästöjen vaikutuksista ympäristöön ja yhteisöön.

Viranomaisten asettamat raja-arvot perustuvat suurelta osin EU:n teollisuuspäästödirektiiviin (IED), joka sisältää sitovia vaatimuksia, jotka liittyvät BAT-päätelmiin, ks. BAT-tekniikan käyttö.


9. Miten aiotte vähentää tehtaan typpipäästöjä?

Blastr käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best Available Technology, BAT) koko arvoketjussaan, ts. kaikessa toiminnassaan. Typpipäästöjä (NOx) muodostuu perinteisten terästehtaiden prosesseissa pääasiassa fossiilisten kaasujen ja kiinteiden/nestemäisten polttoaineiden palamisesta. Koska Blastrin arvoketju on suurelta osin sähköistetty, palamiseen ei liity merkittäviä päästöjä.

Ilmassa oleva typpi on tavallisesti stabiili ja reagoimaton kaasu, mutta voi tuottaa NOx-päästöjä korkeissa lämpötiloissa. Blastrin prosesseissa NOx-päästöjä voi muodostua pääasiassa valokaariuunin sulatusprosessissa. Valokaariuunissa romu ja suorapelkistetty rautasieni sulatetaan korkean lämpötilan valokaarissa. NOx-päästöjä minimoidaan pääasiassa minimoimalla ilmakosketusta valokaarien kanssa. Blastr tulee minimoimaan NOx-päästöjä hankkimalla valokaariuuniteknologian yhdeltä maailman kolmen suurimman, eurooppalaisen toimittajan joukosta. Niiden valokaariuuneissa on hyvä paineensäätö ja tiivistys, mikä on tärkeää, jotta uuniin imeytyisi mahdollisimman vähän ilmaa. Lisäksi niissä on tehokkaat injektorit, paineen säätö ja prosessiin ohjaus, joiden avulla valokaariuuneihin pääsevä ilma ja siten typpipäästöjen muodostuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Blastr ottaa käyttöön myös viimeisimmät hiili- ja kuonainjektorijärjestelmät, jotka auttavat muodostamaan valokaaria peittävän vaahtoavan ja suojaavan kuonakerroksen. Blastr tulee vaatimaan valitulta terästehdastoimittajalta NOx-päästöjen takuuarvot, joita työstetään toimittajan kanssa teknisen suunnittelun edetessä.

Näiden menetelmien ansiosta Blastrin CO₂-sekä NOx-päästöt tulevat olemaan alhaisemmalla tasolla perinteisissä terästehtaissa käytettävään masuunitekniikkaan verrattuna. NOx- ja muut päästöt mallinnetaan osana meneillään olevaa YVA-menettelyä.

Vertailun vuoksi, Fortumin vanhan Inkoon hiilivoimalan typpipäästöt olivat 1616 t/v ja vuonna 2022 pääkaupunkiseudun autoliikenteen NOx-päästöt olivat 2343t/v

(Lähde: HSY: https://www.hsy.fi/ilmanlaatu-ja-ilmasto/ilmanlaatu-nyt/ilmansaasteiden-paastotrendit/).

 

10. Miksi Blastr suunnittelee päästävänsä jäähdytysvettä Fagervikin lahteen? 

YVA-ohjelmassa on kuvattu kolme erilaista tekniikkaa laitoksen ensisijaista jäähdytystä varten: merivesijäähdytystä, jäähdytystorneja ja ilmajäähdytystä. Sidosryhmiä kuultuamme olemme päättäneet sulkea pois täyden merivesijäähdytysvaihtoehdon.  Lämpökuorman vaikutusta arvioidaan edelleen YVA-selostusta varten.

Samassa YVA-arvioinnissa tehdään mallinnukset em. eri tekniikoille, jotta kunkin vaihtoehdon ympäristövaikutukset voidaan arvioida.

Tutkimme ensisijaisen jäähdytyksen rinnalla mahdollisuuksia teräksen tuotannossa syntyvän lämmön talteenottoon ja kierrättämiseen. Mahdollisia käyttökohteita hukkalämmölle on esimerkiksi kaukolämmitys. Hukkalämmön hyödyntäminen tarjoaa myös mahdollisuuksia innovoida alueelle uutta liiketoimintaa, joissa hukkalämpöä voidaan hyödyntää. Maailmalta löytyy mm. esimerkkejä kasvihuoneviljelystä tai maalla tapahtuvasta kalankasvatuksesta, joissa teollisuuden hukkalämpöjä voidaan hyötykäyttää tehokkaasti.

Ensisijaista jäähdytystä tarvitaan kuitenkin aina paikallisesti Inkooseen tehtaan turvallisen käytön varmistamiseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa mahdollisilla hukkalämmön käyttäjillä on toiminnallisia ongelmia ottaa vastaan lämpöä.

11. Miten terästehtaan aiheuttama melu minimoidaan? 

Suurin osa Blastrin toiminnasta tulee tapahtumaan sisätiloissa. Suurin melun aiheuttaja sisätiloissa on valokaariuuni, jonka melua lievennetään rakennusten äänieristyksellä. Tuulettimien ja poistokanavien melua vähennetään äänenvaimentimilla.

Tärkeimpien prosessialueiden ulkopuolella syntyvät melupäästöt liittyvät raaka-aineiden käsittelyyn. Raaka-aineiden käsittelystä aiheutuvien meluvaikutusten lieventämiseksi esimerkiksi satamaan suunnitellaan meluvalleja.  Melupäästöjä ja niihin liittyviä lievennystoimia selvitetään tekeillä olevassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

12. Nestemäistä ammoniakkia koskevasta hankkeesta Joddbölen teollisuusalueella

Nestemäistä ammoniakkia koskeva hanke ei ole Blastrin hanke, vaan se on erillinen maankäytöllinen tavoite, jota Fortum suunnitteli alustavasti samalle kaavoitusalueelle.

Ammoniakkihanke on mainittu Blastrin YVA-ohjelmassa, koska siinä tulee mainita hankealueen lähelle sijoittuvat, muut tiedossa olevat mahdolliset hankkeet Joddbölen teollisuusalueella. 

Blastrin saaman tiedon mukaan ammoniakin valmistuksen mahdollistama kaavahanke ei etene nykyisen kaavaprosessin puitteissa. Se osa kaava-alueesta, jota ei tarvita Blastrin vihreää terästä valmistavan tehtaan kehittämiseen, varataan normaalille teolliselle toiminnalle ilman kemikaalinkäsittelyn mahdollistavaa kaavamerkintää. Ammoniakkihankkeesta luopumalla Fortum haluaa pienentää huolia, jotka liittyvät kemikaalien käsittelyyn alueella.

13. Kuinka paljon liikenteen arvioidaan kasvavan pääteillä 112 ja 51?

Liikennesuunnittelu on käynnissä osana alueen kaavoitusta. Arvioimme, että tuotteiden ja raaka-aineiden kuljetus tapahtuu pääasiassa meritse. Tärkeimmät maantiekuljetusreitit tulevat olemaan maantiet 51 ja 186. Tutkimusten avulla suunnitellaan, miten nykyistä tieverkkoa kehitetään, jotta kaikki liikenne on turvallista ja toimivaa. Yksityiskohtaisemmat vaikutukset liikenteeseen esitetään YVA-selostuksessa.

14. Kaatopaikasta

Kaatopaikka varataan sellaisille materiaaleille, joita ei voida kierrättää tai käyttää uudelleen, kuten rautapitoiselle lietteelle. Yleisesti ottaen sivuvirrat on mahdollista käyttää uudelleen raaka-aineena. Blastr keskustelee mahdollisten kumppanien kanssa eri sivuvirtojen uudelleenkäyttömahdollisuuksien optimoinnista. Blastrilla on jo ratkaisu suurimmalle osalle prosessissa syntyville sivutuotteille. Esimerkiksi EAF-kuonalle, joka on suurin yksittäinen sivutuote, on ulkopuolisia käyttäjiä. Blastr hakee myös Suomen Akatemian tutkimusprojektiin, jonka tavoitteena on maksimoida kaikkien sivutuotteiden ja muiden jäämien käyttö silloin, kun niiden palauttaminen takaisin prosessiin on mahdollista. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että jätettä ei synny lainkaan.

 15. Tasataanko hankealueella kallioalueita?

Laitoksen sijoittelusuunnittelussa huomioidaan alueen pinnanmuodot ja nykytila. Tavoitteena on hyödyntää valmiiksi tasattuja teollisuusalueita niin paljon kuin mahdollista. Esirakentamisen aikana alueella joudutaan louhimaan myös kalliota, jotta laitos saadaan sijoitettua oikeaan rakennuskorkoon. Laitoksen esisuunnittelun yhteydessä on valmisteltu alustava tasaussuunnitelma, jota tarkennetaan suunnittelun edetessä. Korkomaailma on luonnollisesti keskeisesti mukana alueen kaavoituksessa.

16. Aikooko Blastr ottaa Marsjöstä vettä terästehtaan käyttöön?

Osa vedyn ja teräksen valmistuksessa tarvittavassa makeasta vedestä on tarkoitus hankkia Marsjö -järvestä olemassa olevaa infrastruktuuria hyödyntäen. Marsjön vedenottoluvassa on tarkasti määritelty, miten paljon vettä on mahdollista käyttää ja mitkä ovat veden pinnan säännöstelyrajat. Mallinnusten perusteella on myös arvioitu, mikä on saatavilla olevan veden määrä kuivina kesinä. Pääasiassa teräksen ja vedyn valmistuksessa tarvittava suolavapaa vesi valmistetaan merivedestä. 

17. Miten rakentamisen ja käytön aikainen turvallisuus otetaan huomioon hankkeessa, erityisesti vedyn tuotantolaitoksen osalta?

Turvallisuus on Blastrille ensisijaisen tärkeää ja erilaiset riskiarvioinnit ovat olleet keskeisessä osassa jo tehtaan esisuunnitteluvaiheessa. Riskiarviointeja jatketaan ja ne tehdään yksityiskohtaisemmin, kun lopulliset teknologiatoimittajat on valittu ja siirrymme yksityiskohtaisempaan suunnitteluun hankkeen edetessä. Sekä terästehtaan että vedyn tuotantolaitoksen riskiarvioinneissa korostetaan turvallisuustoimenpiteitä, kuten turvaetäisyyksiä ja viranomaisohjeita riskien minimoimiseksi.

On hyvä huomata, että vetyä on tuotettu ja käytetty teollisuudessa jo pitkään. Vetylaitosten turvallisen käsittelyn ja toiminnan varmistamiseksi on olemassa turvalliset ja hyväksi havaitut, testatut menettelytavat.

Käsittelemme kemikaaliturvallisuuteen liittyviä mahdollisia riskejä kemikaalilupa-hakemuksessa ja noudatamme kaikkia sovellettavia kemikaaliturvallisuusvaatimuksia. Osana kaavoitusprosessia valmistellaan myös erillinen turvallisuusselvitys.

18. Kuinka paljon terästehtaalla tarvitaan työntekijöitä? Mistä Blastr aikoo palkata heidät? 

Terästehdas työllistää sen käytön aikana suoraan arviolta noin 1 000 henkilöä. Keskimäärin rakennusaikana alueella on arviolta 2000 rakennusalan ammattilaista. Työpaikkoja voivat hakea kaikki halukkaat rekrytoinnin alkaessa. Lisäksi tarvitsemme runsaasti erilaisia palveluita, kuten ateria-, asumis- ja huoltopalveluita. Käymme keskusteluja alueen oppilaitosten ja rekrytointitoimistojen kanssa varmistaaksemme koulutus- ja rekrytointimahdollisuudet tarvittavalle määrälle työntekijöitä. Katso lisää tiedotteesta täältä.

19. Jos Blastrin tehdasta ei toteuteta, se epäonnistuisi tai jos se poistetaan käytöstä, joutuvatko kunta ja/tai veronmaksajat maksamaan siitä?

Jos hanke ei toteudu, sijoittajat kärsivät taloudelliset tappiot, ei kunta tai veronmaksajat. Blastr vastaa tehtaan käytöstä poistosta sen käyttöiän päätyttyä.

20. BAT-tekniikan käytöstä

Blastr soveltaa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koko arvoketjussaan -  rautamalmipellettien tuotannosta logistiikkaan ja vihreän teräksen tuotantoon. EU:n teollisuuspäästödirektiivi (IED) sääntelee muun muassa teollisuustoiminnan päästöjä ilmaan ja veteen. Direktiivi sisältää sitovia vaatimuksia, jotka liittyvät BAT-päätelmiin eri prosessivaiheissa.

BAT-päätelmät on laadittu kunkin teollisuudenalan tärkeimpien ympäristökysymysten perusteella, jotka on yhdistetty näihin kysymyksiin parhaiten soveltuvien teknologioiden ratkaisuihin. BAT-päätelmissä otetaan myös huomioon EU:ssa ja muualla maailmassa käytettävissä oleviin tietoihin perustuvat parhaat ympäristönsuojelun tasot.

21. Mikä Inkoon terästehdashankeen budjetti on?

Ilmoitimme hankkeen julkistuksen yhteydessä, että Inkoon Joddböleen suunnitellun terästehtaan investoinnin arvo on noin 4 miljardia euroa. Hankkeen suunnitteluun on jo tähän mennessä käytetty useita miljoonia euroja, josta suuri osa on työllistänyt suomalaisia konsultteja.

22.  Kuka omistaa Blastr Green Steelin ja mikä on yhtiön konsernirakenne?

Blastr Oy on 100 %:sti Blastr AS:n omistama. Blastr Green Steel Oy on rekisteröity Suomeen ja yhtiön kotipaikka tulee olemaan Inkoo.

23. Miltä tuleva terästehdas tulee näyttämään? 

Tämänhetkisiin suunnitelmiin voi tutustua täällä. Julkaisemme lisää kuvia hankkeen edetessä. 

24. Vihreän teräksen tehdas tullaan rakentamaan Fortumin omistamille maille. Onko tarkoitus pitäytyä vuokralla vai ostaa kiinteistö? 

Hanketta suunnitellaan Joddbölen teollisuusalueelle siten, että voimme hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti jo tasatut ja esirakennetut alueet. Hankealue käsittää maa-alueita Fortumin, Inkoo Shippingin ja Ruduksen omistamilta alueilta. Blastrilla on sopimus suunnitella hanketta alueelle kaikkien maanomistajien kanssa. Mahdollisen maakaupan muoto päätetään myöhemmin.

25. Miten kommentoitte Facebookissa ja muualla verkossa pyöriviä Blastrin vihreän teräksen tehdashankkeen päästöjä ja ympäristövaikutuksia?

Verkossa on kiertänyt paljon virheellistä tai vanhentunutta tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista, joka ei ole tullut Blastrilta. Tarkemmat arviot ympäristövaikutuksista sekä niiden lievennystoimista julkaistaan YVA-selostuksen valmistuttua loppuvuonna. Sitä ennen Blastr tulee kertomaan joistakin keskeisistä vaikutusarvioiden tuloksista ja niihin liittyvistä lievennystoimenpiteistä kevään aikana pidettävässä yleisötilaisuudessa.

26. Blastrin yhteistyökumppanin toiminnasta Venäjällä

Blastr Green Steel odottaa kaikkien toimittajiensa ja yhteistyökumppaneidensa noudattavan lakeja ja määräyksiä kaikilla lainkäyttöalueilla, joilla ne toimivat. Suhtaudumme vastuullisuuteen erittäin vakavasti.

Kumppanillamme Cargill Metalsilla ei ole liiketoimintaa Venäjällä. Maailmanlaajuinen Cargill -konserni on vähentänyt läsnäoloaan Venäjällä Ukrainan sodan alkamisesta lähtien ja jatkaa rajoitetusti olennaisten elintarvikkeiden ja rehujen toimittamista, mikä johtuu Cargillin roolista maailman ravitsemisessa. Kymmenet maat erityisesti Afrikassa ovat riippuvaisia vehnän viennistä Venäjältä ja Ukrainasta. Ruoka on perusihmissoikeus, eikä sitä saa koskaan käyttää aseena konflikteissa. Myöskään EU:n pakotteet eivät estä elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden vientiä ja niihin liittyvää liiketoimintaa Venäjällä.

Voit lukea Cargillin lausunnon Ukrainan sotaan liittyen yhtiön verkkosivuilla (englanniksi) Cargill statement on year-long invasion of Ukraine | Cargill

Jäikö sinulle kysymyksiä? Ota yhteyttä Blastr Green Steeliin: Inkoo@blastr.no